Kuukausi ja 7 päivää

Mihinköhän tää aika oikeesti häviää? Tuntuu siltä että oisin vasta saapunu tänne, mutta toisaalta myös siltä että oisin viettäny täällä ikuisuuden. Anteeks tää mun erittäin aktiivinen kirjoittelu tänne blogin puolelle, mut yksinkertasesti tuntuu siltä että ei oo aikaa ja on tosi vaikee kirjottaa tänne ku en tälläkää hetkellä muista mitä tapahtu esim. viime perjantaina. Sen muistamis ongelman takiaha mulla piti olla päiväkirja johon sitten kirjoitan ihan joka päivä.. didn't happen. Pitäs kyl parantaa tavat sen suhtee nii muistas sitte vuosienki päästä mitä teki millonki ja kenen kanssa. :) Mutta viime viikko oli sen suhteen tosi mukava että hengasin kavereitten kanssa joka päivä koulun jälkee. Tiistaina olin kattomassa Cross country miittinkiä Amelien ja Rebekan kanssa, missä siis eri koulut kilpailee keskenään. Meijän koulu on tällä hetkellä osavaltion ykkösenä, ainaki pojissa. Munha oli tarkotus liittyä tohon Cross Countryy mut jänistin viime hetkillä ku kuulin mite hyvä tiimi niillä on kasassa. Haha.

Viikonloppuna juhlittiin Jessican 18v yllätys synttäreitä, oli kyl kivaa ! Tutustuin tosi mukavii ihmisiin ja tuli tosi hyvä mieli ku yks tyttö sano että ens vuonna otetaa sitte vaihtari Suomesta.:) Sunnuntaina lähettiin shoppailemaa paikalliseen ostoskeskuksee Carolinen kanssa, tarkotuksena oli ostaa Homecoming tavaraa, mut josta syystä kengät oli se ainut asia mitä en ostanu koko reissun aikana (mekko multa jo löytyy). Ostin tosi kivan nahkarepun, kaks paitaa, pipon ja koruja. Tosi hassua ku nää paikalliset sanoo tota tosi pieneks ostoskeskukses mut ite on silleen:

DÄÄM

En siis malta että pääsen käymää niissä isoissa kaupoissa! Muitten vaihtarien kanssa ollaa mietittykki että mikäköhän on iso jos tuo on olevinaa pieni. :D

Sunnuntaina iski pienoinen masennus myös jostain kumman syystä, en tiiä johtuuko siitä että erehyin lukemaan Minnin blogia vai jostain muusta. Mutta tosiaan koin sen ekan masennus aallon. Oon niitä ihmisiä, jotka tykkää liiotella sitä tunnetta sitten ihan kunnolla. Yleesä mulla noihin kohtauksii kuuluu super surullista musiikkia ja vilttii kääriytymistä. Mm. Coldplayn-Fix you kappaletta tuli kuunneltua ihan liikaa. Tosi rasittava tapa. Välillä aina juolahtaa mieleen muutenki ihme ajatuksia ja välillä aika tuntuu tosi pitkältä ja välillä se tuntuu lipuvan ohi ihan huomaamatta. Kummallista on vaihtarin elämä. Päätin kuitenki että seuraavasta päivästä tulee siihen astisista päivistä paras. Ja nii siitä oikeestaa tuliki.

 Mulla oli tänää todella kiva päivä koulussa, juttelin tosi monelle uuelle ihmiselle ja huomasin että osa pitää mua jo luotettavana kaverina sillä saan usein kuulla suruja ja murheita ihmisiltä. Tai sitte se on vaa tapa kertoo kaikille omasta elämästään, en tiiä.:D Sain myös kaks Homecoming pyyntöö bussissa tänään. Toinen oli tää mun 14v wanna be boyfriend, ja kerto kyllä että aikoo viel kysyä jollai söpöllä tavalla mua sinne nii, että en voi kieltäytyä.. yeah, en varmasti voi. Voi luoja. toivottavasti ei mitää julkista. Sanoin kyllä sille että paras tapa kysyä mua sinne on olla kysymättä. :Dd Toinen noista kysyjistä oli poika jolla oli jäljitin jalassa. Siis tiättekö sellane joka rupee hälyttää jos poistuu tietyltä alueelta, hän myös kerto olleensa kaks kertaa vankilassa. Ah, oispa mielenkiintone keskustelu isäntäperheen kanssa sitä ehokkaasta. Täällä on vähän jännää porukkaa. No joo, taijan kyllä ihan kavereitten kanssa mennä tonne tansseihin. :D 

Ainiin näi btw pääsen Hawaille helmikuussa vaihtarien kanssa, tiiän jo sieltä kaks vaihtaria etukätee:)!! JEE, NII SIISTII! 

Nowhere Man

Minä ja mun signeerattu Training Camp-lippis. Henrik Zetterberg, Justin Abdelkader ja Kris Draper!

 Tässä nyt vähän kuvia mun viikonlopusta, en jaksa nyt hirveesti kirjotella, tai no katotaan jos nyt riittää juttua.:D Eli siis Perjantaina (Perjantai 13. ja Host-momin synttärit) kattomassa Insidious 2.. järkyttävä leffa. Kaverit muute Insidious 1 on se mikä meijän piti kattoo aikoja sitte, mut unohettii sen nimi! Selvis nyt seki sitte. Mut kuitennii leffa alko sillä että saatiin Carolinen kaa iha järkyttävä nauru kohtaus jollekki tyhmälle jutulle, joka johti siihe että meijän ympärilläki monet rupes nauramaa.. Puolet siitä leffasta meni huivin takana piilotellessa ja samalla sitä purressa, etten kiljuis ääneen. Tosi vakuuttavaa siihe nähe että hehkutin kovasti että tykkään kauhuleffoista. :D Tykkään niistä just sen takia että ne aiheuttaa mussa aina ton saman reaktion.

Lauantaina lähettiin shoppailemaan Carolinen kanssa ja sain useeseen kertaan kuulla että oon tosi hidas. Kuvitelkaa MINÄ oon hidas shoppailia, haha. Sain ostettua yhet kengät, kaks paitaa, topin ja yhet housut. Ihan hyvin multa, ku tykkään yleisesti säästellä rahaa (mulla on vieläki tilillä 2 vuoden takasia palkkoja.. ). Syömässä käytiin kiinalaisessa, ja oli kyl hyvää ruokaa. Mut en tiiä laittaako ne jotenki paljon ruokaa täällä Amerikassa, vai miks en pysty syömää ikinä koko annosta loppuu asti!

Sunnuntai, paras päivä ikinä. Lähettiin Michaelin (host-dad) kanssa hallille kattomaan Detroit Red Wingsin Red vs. White harjotus peliä. Ku saavuttiin sinne nii saatiin kuulla että vielä on pari istuma paikkaa jälellä, ne oli kyl kaukana toisistaa mut molemmat nii lähellä kaukaloo et päätettii ottaa ne. :) Mulla oli paikka toisella rivillä. Wau! Paikka oli muuten täydellinen mutta mun eessä sattu istumaa yks nainen, jolla oli ehkä maailman rasittavin nauru. Vielä rasittavampaa oli että se oli myös erittäin ilonen nainen, joka tykkäs selvästi nauraa joka tilanteelle. Tiiättekö sellasen korvien läpi tunkeutuvan naurun, joka jää kimpoilemaa pään sisällä puolelta toiselle aiheuttaen pakokauhu efektin? Se oli sama kun se nainen ois yrittäny kaivaa mun korvia ulos veitsellä.. hitaasti. Ei siinä mitää, positiivista oli kuitenki että se toi tunnelmaa yleisöö ku tykkäs kannustaa joukkuetta! 

Minä yleisössä 

Tästä kuvasta näkee miten lähellä olin istumassa!

Ah, Henrik Zetterberg antamassa mulle nimmaria

Tohon kuvaan liittyy oikeestaa aika kiva muisto/tarina. Oon tuossa kuvassa sellasessa nimikirjotus ''jonossa'' ei se ollu oikeestaa jono, vaa sellanen rivi missä ootettiin noita pelaajia paikalle (tai niitä jotka halus tulla antamaa nimmareita faneille). Tuona päivänä sato ihan kamalasti nii änkäsin sellaseen väliin ovelasti, missä lurkin jonku random äijän sateenvarjon alla. Juttelin sitte sellasen +40v Waynen kanssa, joka sit kävi kiltisti hakemassa mulle sateenvarjon autosta. Se oli kans kiva ku ootettii molemmat tota samaa pelaajaa, että jos se sattuis tulemaa paikalle. Se oli jotenki nii hassua että oltii molemmat samalla innostus tasolla ja kysyinki siltä että voiks se sit ottaa musta kuvan ton kaa, nii se oli sillee joo mut sun pitää sit ottaa kuva myös musta ja siitä:D 

Ihana päivä, tykkään kovasti Amerikkalaisista ihmisistä! 

Ja super kiitos isäntäperheelle, ku annoitte mulle mahollisuuden tohon!:) 

THANK YOU!!!<3

''Oh, I miss sitting next to you''

Toi kommentti sai mut tosi hyvälle tuulelle yks päivä ku yks tyttö sano ton mulle ku joutu vaihtamaa paikkaa luokassa. :)

 Lauantaina herättiin aikasin ja lähettiin suuntaamaan Michigan State Universityn stadionille kello 4.45. Matkahan lähti hienosti käyntii, sillä heti siinä alkumetreillä törmättiin tietä ylittävää peuraan. On ne kyllä tyhmiä otuksia, kukaa muu ei ollu siihen aikaan liikenteessä ja just sillon päättää lähtee tietä ylittämää ku siitä ajaa joku. Vähän kyllä ihmettelin ku tarkistettiin sitä autoo, et kukaan ei käyny kattoo että mitä sille peuralle kävi. No mut se siitä peurasta. Matkaaha tonne kohteesee oli 3h, joka meniki sitte iha kivasti nukkuessa.

Oltiin siellä aika kauan ennen pelin alkua, sil noi pelit alotetaa yleesä sellasella ku tailgating(?). Mikä tarkottaa sitä että ihmisillä on sellaset omat paikat, kokkaa ja käy tapaamassa muita ihmisiä. Multa sit kysyttii että onko suomessa tällasia tapahtumia hirveesti, nii rupesin sit miettii sitä että onko? :D Ei mun mielestä. Selitin sit sen sillä et suomalaiset on ujoja ja tykkää olla omissa oloissa. Siinä tailgaitingi aikana tapasin paljo uusia ihmisiä mm. loput host-perheen lapsista jotka opiskelee tossa samasessa koulussa. Okei eli ei lapsia mut kuitenki. Sitten ku lopulta päädyttiin sinne stadion alueelle sain portilla kuulla että järjestelmäkamerathan ei oo sallittuja alueella. :)) Jes, eli kaikki kuvat on otettu kännykän kameralla. Mut onneks me istuttiin siinä ihan kentän toisessa päädyssä alarivissä nii sain kuitenki ihan kivoi kuvii napattuu. Pelistähän en aluks ymmärtäny mitää, mut kyllä siellä voi muutaki seurata ku pelitulosta. ;) Cortneyn kanssa suunniteltiin hienoja kameran salakuljetus ens kerralle (jos sellasia tulee). Muute siellä ku kierreltiin Carolinen kaa muitten ihmisten tailgating alueita, nii en voinu olla ihmettelemättä taas näitten amerikkalaisten kulttuuria. Niillä oli jotain ihme perheen keskeisiä ryhmä tanssihetkiä menossa. Iha normaaliaha toi kai on mut musta jotenki iha älyttömän outoo ja tietyl taval häiritsevää.. haha sori.

Sununtaina ku heräsin en arvannu et päätän sen päivän ammuskelemalla toisia ihmisiä laaser-radalla. Mikä on muute hyvä esimerkki siitä et ei koskaa tiiä mitä mikäki päivä pitää sisällää. Eli siis aamulla sain viestin puhelimee Amelielta, jossa hän sit kerto että olivat suunnittelemassa keilausta päiväks incrediple Mo's:sa. Sinne sitte saavuttii Carolinen kanssa ja meitä oli paikalla kolme vaihtarii, minä Elizabeth ja Amelie. Meijän lisäks oli kaikkii nuoria kunki isäntäperheistä mm. Abby, Caroline, Jake ja Elisabet. Oli kyl tosi hauskaa ja ei ees ollu mitenkää kiusallista ku aluks aattelin. Keilauksen jälkee päätettii sitte viel mennä kokeilee Lasertagiä eli sellasta rata aluetta missä kaikilla on sellaset liivit päällä ja aseet mil sitte ammutaa toisia. En varmaa oo koskaa tehny mitää noi hauskaa, se oli jotenki nii jännää samaa aikaa. Mut oon kyl iha varma et mun ase ei toiminu kunnolla. Seliseli. Meijän joukkue sitö hävis sen kisan, mut aijon kyl uuestaa mennä kokeilee tota peliä! Kotona sitte halusin illalla kaivaa itelleni hauan johonki maailman etäsimpää paikkaa, ku ryntäsin vessaan sillee et siel oli jo joku (vessassa ei lukkoo). En ees ehtiny pyytää anteeks ku ryntäsin vaa omaa huoneesee häpeän jahtaamana. :D

Voin varmaa ekaa kertaa elämässäni sanoo et mulla on hauskaa koulussa. Ihmiset on tosi kivoja ja vaik ei siinä koko aja joka tunnilla ketää oiskaa nii silti se on vaa jotenki kivaa. Opettajat on tosi ihania, paitsi matikan ope pitä kyl meitä varmaa iha idiootteina. Tänäänki meijän oli tarkotus tehä koe, mut se koko tunti meni siihe ku se vastaili kaikkii kysymyksii mahdollisimman s-e-l-k-e-ä-s-t-i. Mut se on silti mun lemppari ope kaikista. :) Gym on ehkä maailman rasittavin aine. Siellä on 30 ihmistä vilistämässä ja säätämässä samaa aikaa ympäriisä.. ja eikä kukaa ees tee mitää perin urheilullista. Seurataan aina Amelien (vaihtari saksasta) kaa sitä menoo ihmeissää ja naureskellaa hassuille Amerikkalaisilla. Bussi matkat koulusta pois on aika traumatisoivia ja ihmiset on super outoja ja saan aina kuulla ''ihania'' kysymyksiä. Tänää kyl oli aika ihana ku yks poika oli ihan innoissaa siitä että sai puhuu jollekki joka on kotosi Suomesta. ''Hey, this girl is from Finland and I just spoke to her!''

:)

New home and High School

Moikka! Eli aika paljon on tapahtunu sen jälkee ku viimeks tänne kirjottelin. Sillo taisin lopetella siihen, että olin just nousemassa vikaan lentokoneeseen. No se lento meni sitten aika paljon stressatessa, mutta onneks tapasin siinä portilla jonkun ruotsalaisen poika vaihtarin ja sain kuullaa että hänki oli aika paineissa host-perheen tapaamisesta. Joten täysin normaalia. :D Ensi tapaaminen menikin sitten aika hyvin, eikä mun tarvinnu ees hirveesti kiskoo puheenaiheita joita olin jo etukätee suunnitellu. Heh. Käytiin syömässä ja sen jälkeen saavuttiinki tänne kotiin.

Siitä on nyt jonki aikaa nii mun on vähä vaikee muistaa kaikki mitä seuraavina päivinä tapahtu, mutta aika kiireistä kuitenki ollu. Oon mm. aika paljon hengaillu host-siskon ja sen kavereitten kanssa (mm. bonfireilta yks päivä) ja yks ilta käytiin istumassa iltaa yhellä mökillä näitten tuttavaperheen kaa. Tosi ihanaa porukkaa ! :) Sain myös kuulla että tänä viikonloppuna mennää kattoo Stateen futispeliä johon tulee n. 80 000 ihimistä.. aika perus. Oon kyllä varmaa iha hukassa siellä. Pitää muistaa ottaa paljon kuvia tapahtumasta! Oon jo ruvennu ymmärtää sen lajin hienouksia jonkilaisella tasolla ja ainii saatetaan myös mennä kattoo Detroit red wingsien harjotuksia, johon pitää myös ostaa lippu. :D Ehkä se on joku jonki asteen harjotuspeli? Nii siistii !! Iltasin ollaan pelattu sellasta pelii ku marbles(?) host-perheen kaa ja mun täytyy kyllä kotiinki hommata sit sellanen pelilauta!
Aattelin aluks että se kauhee ikävä iskee mulla tässä alkumetreillä, mut oon jotenki yrittäny/koittanu sulkee koko ajatuksen suomesta pois mun aivokapasiteetista. Kuulostaa varmaa kamalalta, mut se oikeesti auttaa. Ainaki mua.

Sitä sanotaan että Amerikkalaiset syö ihan sikana koko ajan, mut se ei oo oikeesti totta! Oon oikeesti syöny näitten päivien aikana vähemmän mitä suomessa. :D Oikeesti mul on välillä nälkä, mut yritän totutella tähän ruokarytmii nii en hirveesti napostele. Ja jos joku miettii että senkö takia ku en kehtaa, nii ei en sen takia. Mua on täällä pari kertaa pyyetty muuten puhumaa suomee ja se kuulostaa omissaki korvissa ihan siansaksalle ja tulee aina sellane ''Ei vitsi mä osaan tälläsenki kielen olo!'' Lol.

HIGH SCHOOL

Joo eli ekana aamuna heräsin jo siinä kolmen maissa, vaikka herätys oli 6.30.. Jes. Ja siihe aikaan sen takia ku musta tuntu että olin hukannu joitaki papereita. Tiiätekö sen tuntee ku tulee kauhee paniikki siitä jos ei heti löyä tarvitsemaansa? No joo semmonen kuitenki tuli. Ja olin jostai kumman syystä ihan virkeenä kun se herätys sitte pirati soimaa. :D 

Ensimmäine vaikutelma high schoolista, noh.. ylä-aste. Jotenki tul tosi sellanen ylä-aste fiilis ku jonotin omaa aikatauluu päivälle toimistosta. Siellä yhenki tytön mielestä oli ihan hervoton juttu käyä sylkäsemässä siihen vessanpöntön kannelle.. hehe aika hauska. No mut se varmaa johtuu siitä ku kuitenki koulussa liikkuu ihmisii ikäluokasta 14v- ylöspäin. 14-vuotiaista puheen ollen. Minä ku matkustan aina koulusta pois bussilla host-siskon kaa, nii siellä sitte on sellasia ''erittäin hupaisia'' poikia. Nii joku sitte väitti ihan vakavissaa sen kavereille ku nousin bussiin että olin toisen tunnin aikana kysyny sitä ulos. hahah, onneks kukaa ei uskonu sitä. :D Ja bussikuski on aika creep. 

No mutta kuitenki sain ihan kivan lukujärjestyksen eli:

Taide

Kuoro

Bilsa

Matikka

Historia 

Liikunta

Englanti

No okei, ei noi kaikki oo kivoja. Varsinki bilsassa oon IHAN pihalla kun se ope puhuu biosfääristä ja molekyyleistä. Muutenki siinä harjotuskokeessa tosi ärsytäävää, ku tiesin suomeks vastaukset mut en osannu kääntää englanniks.. ehkä pitäis vaa kirjottaa suomeks vastaukset. Opettajista tykkään tosi paljon! Ne on nii energisiä, ilosia ja kunnon näyttelijöitä kaikki. Ja kaikki alotti tunnin puhumalla kunnioituksesta, taikka omista perheistä. Mikä musta oli vähä outoo ku ne toi omaa yksityiselämääsä nii paljon esille. Matikassa ihmiset kirjotti ihan tohkeissaan muistiinpanoja ku opettaja kertoi kuinka on hyödyllistä katsoa edellisistä laskuista apuja, jos takkuaa joku lasku. Mitäh?!? aika villi idea. 

Ihmiset on ihan älyttömän mukavia koulussa ja tykkäävät jutella tosi paljon. Vaikka ei siihe kyl aina hirveesti oo aikaa ku pitää kiitää tunnilta toiselle viiessä minuutissa. Mut oon jo tutustunu tosi moneen, mut en oikein vielä voi sanoo kaveriks ku yhtä. Mut ei se haittaa, kaks päiväähä siellä ollaa vasta oltu. :D Huomenna ois tarkotus mennä kattoo soccer-peliä, nii ehkä siellä tutustuis ihmisiin. Jee! Yritän myös huomenna alottaa lentopallon, saa nähä onnistuuko. Se nimittäin on jo alkanu, mut ois tosi kiva! Täältä sais kuitenki oivan penkin lämmittäjän..

Mut pääpointti on että täällä menee hyvin, toivottavasti suomessakin. :) Mielessä ootte.

En oo ottanu ite, mut toi on ruokalan seinässä. Pitää parantaa tän kuvien oton suhteen. :D