Tuli koettua se kurjempikin ajanjakso vähän aikaa sitten, ku perus rytmi muuttu koulussa mun hyvän kaverin lähdettyä kotiin. Kuitenkin sitä viikkoo piristi 18-v täyttäminen, ja NHL-peli Detroitissa.
Detroittiin mentiin mun host veljen ja siskon kanssa. Matkattiin sinne autolla ja vietettiin yö mun vanhemman siskon luona Lansingissä. Katottiin korista (tai no, taisin kyllä ite kattoo putousta koneelta) ja käytiin syömässä Lansingin keskustassa. Seuraavana päivänä lähdettiin sitten ajelemaan yhen aikaan Detroittiin, ja en täytyy sanoo että en oo varmaan koskaan nähny niin surullista kaupunkia. Näin tosi paljon hylättyjä, rumia ja vanhoja taloja. Matkalla myös juutittiin ruuhkaan monta kertaa lukuisten liikenneonnettomuuksien takia. Pelissä kuitenkin oli huippu hauskaa. Mun vieressä istu ihan päissään oleva nainen joka sit tietysti innostu siitä faktasta että oon suomesta. Se sit esitteli mut kaikille sen kavereille, ja yks sen kavereista oli suomesta kotosin ja osas vaihtaa mun kanssa pari sanaakin! Toivotti mm. hyvää syntymäpäivää. Joka kerta kun Detroit Red Wingssit teki maalin nii edessä oleva nainen käänty huitomaan ja halaamaan meitä takana olevia. :D Harmi vaan, että ihmiset lähti surullisena hallista Detroitin hävittyä rangaistuslaukaus kisassa.
Tässä välissä haluisin huomauttaa ja pyytää anteeks mun suomenkieltä. Mulla ei oo minkäälaista hajua mitkä asiat kirjotetaan yhteen ja mitkä erikseen.
Koulu rytmi on palautunu normaaliks tässä ja pienellä draaman läsnäololla pinnisteltiin viime viikko. Amerikkalaiset ne saa vedettyä draamaa/ongelmia mistä tahansa asiasta. Mm. kamppailu joukkueen bussissa kun yks tyttö katto jotain kirjaa liian pitkään ja ei siirtäny sitä eteenpäin. Koripallo alkaa olla ihan loppusuoralla ja ensviikko on sitten viimenen tätä lajia. Surullista. Tykkäsin joukkueesta tosi paljon. :)
Tänään käytiin harrastamassa vaihtareitten ja perheitten kanssa sellasta mäenlaskua ku tubing. Elikkä hissi hinaa sut sinne ylös asti ja sitten lasket sellasella isolla renkaalla alas. Kukaan mun host perheestä ei lähteny sinne, mut sain Maddyltä ja Carolinelta kyydin paikanpäälle. Hauskaa oli, vaikka olikin todella kylmä ja mun kengät ei pitäny ollenkaa lumen päällä. Kaaduin enemmeän kertoja ku jaksan muistaa ja huivikin oli ohut ku rotanhäntä nii kaikki lumi paiskautu naamalle. Ton session jälkeen mentiin kattomaan auringon laskua ja jääluolia Michigan Lakelle. Uskomattoman kaunista. Noi jääluolat oli jäätyneitä aaltoja ja niitä jatku vaikka kuinka pitkälle! Tuun varmaan myöhemmin lisäilemään niistä enemmän kuvia!
Tässä vähän kuvia viikonlopusta:
