Can you see me?

Huijui! Nyt sitä ollaan sitten Helsingissä Hilton hotellissa ja odotetaan lentoa Lontoon lentokentälle. :) Oon kyllä ollu iha sekasin nää viimeset päivät. Kaks edellistä päivää oli mun elämän ehkä rankimmat ikinä, mihi vaaditaa kyllä aika paljon sillä viime vuonna koulun alottaminen ollu mitää herkkua. :D Mut hei seki aika meni ihan sika nopeesti ja kaikki käänty siinäki parhain päin, nii miks ei tässäki tilanteessa? Loppuvuodesta voisin vaikka vannoo että rupee ärsyttämään että miten nopeesti aika sitte lopulta menikään.

Eli siis viime viikon (sunnuntaina?) vietettiin läksiäisiä mun sukulaisille. Ne oli ihanat läksiäiset ja tunnelma oli kyllä kohillaan! Voi vaan olla kiitollinen ku on saanu noinki välittävän suvun ympärilleen. :) Sain kuulla ihania puheita ja tosi ihania lahjojakin mm. Lillin (serkku 8v) oli ommellu mulle sellasen sydämen muotosen tyynyn jonka ideana oli että kaikkien pitää halata sitä ja aina kun mulla tulee Amerikassa ikävä nii voin vaa halata sitä tyynyä! Aww ihana idea :') Minni-serkku laulo mulle lähtö-laulun, jonka se oli tehny vanhempiensa kanssa ja Minnin pikkuveli Verneri piti mulle englannintaito testin. Siinä vaiheessa olin vähä paniikissa ku sen ideana oli että jos osaan kaheksan sanaa kymmenestä nii oon valmis lähtemää... no onneks se meni läpi. :D Haikeet fiilikset oli illan jäliltä ja tilannetta ei oikein parantanu tuon kolmikon video jonka ne oli tallentanu mun puhelimeen, jossa siis toivottivat loistavaa matkaa, pyysivät toteuttamaa kaikki unelmat ja käskivät tulemaan ehjänä takasin kotiin. Videonhan tosiaan löysin ku olin menossa nukkumaan, eikä se todellakaan ois ollu oikee aika sen kattomiselle! Oon saanu iskältä ja äitiltä myös järjestelmäkameran jolla on ihan loistava ottaa kuvia tulevasta vuodesta. :)

Tuossa on se sydäntyyny :3 <3

Noh sen verran näisä viimesistä päivistä, että musta tuntu välillä että saan kohta jonkun nestehukan tai jotain sen tapasta. Nimittäin perjantaina kävin ensin hyvästelemässä Hennin ja Tiinan kahvilassa ja myöhemmin pidin pienimuotoset läksiäiset siilinjärven ystäville.Vähän ehkä ton illan painetta helpotti se että sain heti alku illasta kuulla että tavattaisiin vielä huomenissa yötivolissa. Illan aikana kuitenki katseltiin ihana diaesitys, syötiin ja kuunneltiin haikeeta musiikkia mm. "amerikkaan amerikkaan lähti suomen pojjat innoissaan" :'D. Sain heiltäkin lahjoja. Koin ehkä vuosisadan pettymyksen kun Nelli lähesty mua Victorias Secret-pussin kanssa ja sen sisältä paljastu Angry Birds alushousuja. -.- Niitten lisäks sain One Direction paijan ja tarra/puuhakirjan ja Angry birds kyniä ja kumeja. Thänks dyyds.... mite ne osaaki aina ostaa just niitä tavaroita mistä oon aina haaveillu. Noo kyllä hymy hyytyy kun saatte avata omia tuliaispaketteja 3:)

Hot doggeja Amerikka tyyliin 

Mun tekemä läksiäis kakku, oli muuten hyvää vaikka ite sanonki!

Nelli ja Minä

Noora

Helinä ja tiia. Ei pidä välittää siitä että näytän albatrossilta..

Minni ja Erika

Lauantaina sitten yötivolissa olin koko ajan tosi haikeella mielellä, mun mielessä pyöri vaan kuinka tää on viimenen kerta ku tullaan näkemään seuraavaan 10kk!! Oli ehkä maailman hajottavin hetki ku hyvästelin kaks mun parasta ystävää ja näin vaa ku ne lähti kävelemää pois päin mun luota. Myöhemmin illalla istuttiin Helinän ja Marjen kanssa laiturilla ja laulettiin Helinän kanssa yhtä laulua mikä me joskus esitettiin koko koulun eessä, tai no yritin kyllä laulaa parhaani mukaan (pieni taivas-nylon beat). Sen jälkee hyvästelin sitten vielä pari ihmistä ja lähin kotiin itkemään. :D Niinkun jo sanottu elämäni ristiriitaisin ja kamalin viikko mitä oon ikinä kokenu ja ajatuksia lähöstä on kyllä käyty laidasta laitaan läpi. Perheen kanssa suju kuitenki lentokentällä hyvästelyt kyynelittä, johtuen varmaan siitä että olin jo vollottanu koko varaston tyhjäks etukäteen, haha! Ja kun hyppäsin siihen lentokoneeseen olo keveni jo oikeastaan hieman. Helsingissä huomasin vasta isoimman muutoksen kun seisoin terminaalin edessä nii mielessä oli vaan ajatus että ''huhhuh nyt sitä sitte oikeesti mennään'' ja tunsin omituisen seikkailun pistoksen jälleen. :) Joten fiilis on jälleen hyvä! Hauskaa että vaihtovuos ei oo ees kunnolla vierähtäny käyntiin ja oon jo nyt oppinu tärkeen asian. Nimittäi en enää ikinä aijo pitää mun läheisiä itestäänselvyytenä!

Minun pikku sissi :3

Nyt makoilen täällä hotelli huoneessa ja odotan että josko se mun hotellikämppis saapuis tänne. Kello on jo kyllä aika paljon ja vaan mulle oli asetettu tänne tohvelit ja aamutakki sängylle, nii vähän epäilyttää että onko hän perunu nyt tämän hotelli jutun ja jääny vielä viimestä kertaa kotiin yöksi! Ei se sinänsä haittaa, mutta vähän pelotaa ruveta nukkumaan jos vaikka ei herätyskello rupeekkaan aamulla pirisemään. :o Ois kyllä ihan järkyttävä tilanne!

Ainiin p.s äiti tässä hotellissa on nyt se kauan toivottu kylpyamme. :)