Kuukausi ja 7 päivää

Mihinköhän tää aika oikeesti häviää? Tuntuu siltä että oisin vasta saapunu tänne, mutta toisaalta myös siltä että oisin viettäny täällä ikuisuuden. Anteeks tää mun erittäin aktiivinen kirjoittelu tänne blogin puolelle, mut yksinkertasesti tuntuu siltä että ei oo aikaa ja on tosi vaikee kirjottaa tänne ku en tälläkää hetkellä muista mitä tapahtu esim. viime perjantaina. Sen muistamis ongelman takiaha mulla piti olla päiväkirja johon sitten kirjoitan ihan joka päivä.. didn't happen. Pitäs kyl parantaa tavat sen suhtee nii muistas sitte vuosienki päästä mitä teki millonki ja kenen kanssa. :) Mutta viime viikko oli sen suhteen tosi mukava että hengasin kavereitten kanssa joka päivä koulun jälkee. Tiistaina olin kattomassa Cross country miittinkiä Amelien ja Rebekan kanssa, missä siis eri koulut kilpailee keskenään. Meijän koulu on tällä hetkellä osavaltion ykkösenä, ainaki pojissa. Munha oli tarkotus liittyä tohon Cross Countryy mut jänistin viime hetkillä ku kuulin mite hyvä tiimi niillä on kasassa. Haha.

Viikonloppuna juhlittiin Jessican 18v yllätys synttäreitä, oli kyl kivaa ! Tutustuin tosi mukavii ihmisiin ja tuli tosi hyvä mieli ku yks tyttö sano että ens vuonna otetaa sitte vaihtari Suomesta.:) Sunnuntaina lähettiin shoppailemaa paikalliseen ostoskeskuksee Carolinen kanssa, tarkotuksena oli ostaa Homecoming tavaraa, mut josta syystä kengät oli se ainut asia mitä en ostanu koko reissun aikana (mekko multa jo löytyy). Ostin tosi kivan nahkarepun, kaks paitaa, pipon ja koruja. Tosi hassua ku nää paikalliset sanoo tota tosi pieneks ostoskeskukses mut ite on silleen:

DÄÄM

En siis malta että pääsen käymää niissä isoissa kaupoissa! Muitten vaihtarien kanssa ollaa mietittykki että mikäköhän on iso jos tuo on olevinaa pieni. :D

Sunnuntaina iski pienoinen masennus myös jostain kumman syystä, en tiiä johtuuko siitä että erehyin lukemaan Minnin blogia vai jostain muusta. Mutta tosiaan koin sen ekan masennus aallon. Oon niitä ihmisiä, jotka tykkää liiotella sitä tunnetta sitten ihan kunnolla. Yleesä mulla noihin kohtauksii kuuluu super surullista musiikkia ja vilttii kääriytymistä. Mm. Coldplayn-Fix you kappaletta tuli kuunneltua ihan liikaa. Tosi rasittava tapa. Välillä aina juolahtaa mieleen muutenki ihme ajatuksia ja välillä aika tuntuu tosi pitkältä ja välillä se tuntuu lipuvan ohi ihan huomaamatta. Kummallista on vaihtarin elämä. Päätin kuitenki että seuraavasta päivästä tulee siihen astisista päivistä paras. Ja nii siitä oikeestaa tuliki.

 Mulla oli tänää todella kiva päivä koulussa, juttelin tosi monelle uuelle ihmiselle ja huomasin että osa pitää mua jo luotettavana kaverina sillä saan usein kuulla suruja ja murheita ihmisiltä. Tai sitte se on vaa tapa kertoo kaikille omasta elämästään, en tiiä.:D Sain myös kaks Homecoming pyyntöö bussissa tänään. Toinen oli tää mun 14v wanna be boyfriend, ja kerto kyllä että aikoo viel kysyä jollai söpöllä tavalla mua sinne nii, että en voi kieltäytyä.. yeah, en varmasti voi. Voi luoja. toivottavasti ei mitää julkista. Sanoin kyllä sille että paras tapa kysyä mua sinne on olla kysymättä. :Dd Toinen noista kysyjistä oli poika jolla oli jäljitin jalassa. Siis tiättekö sellane joka rupee hälyttää jos poistuu tietyltä alueelta, hän myös kerto olleensa kaks kertaa vankilassa. Ah, oispa mielenkiintone keskustelu isäntäperheen kanssa sitä ehokkaasta. Täällä on vähän jännää porukkaa. No joo, taijan kyllä ihan kavereitten kanssa mennä tonne tansseihin. :D 

Ainiin näi btw pääsen Hawaille helmikuussa vaihtarien kanssa, tiiän jo sieltä kaks vaihtaria etukätee:)!! JEE, NII SIISTII!